Näyttötutkintojärjestelmän käsitteitä

Ammatillinen aikuiskoulutus
Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja samoin kuin niihin valmistavaa koulutusta sekä muuta kuin näyttötutkintoon valmistavaa ammatillista lisäkoulutusta.

Ammatillinen perustutkinto
Ammatillisessa perustutkinnossa osoitetaan laaja-alaiset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä osa-alueella. Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena tai näyttötutkintona.

Ammatillisen perustutkinnon perusteet
Opetushallituksen antama määräys, joka sisältää perustutkinnon muodostumisen, tutkintonimikkeet, tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit sekä ammattitaidon osoittamistavat.

Ammattikirja
Opetushallituksen hyväksymä asiakirja, johon tehty merkintä näyttötutkinnosta on tutkintotodistukseen rinnastettava todistus näyttötutkinnon suorittamisesta.

Ammattitaidon osoittamistavat
Ammattitaidon osoittamistavat määrittävät, mitä opiskelija tai tutkinnon suorittaja tekee osoittaakseen ammattitaitonsa. Lähtökohta on, että ammattitaito osoitetaan aidoissa työtehtävissä. Lisäksi tutkinnon perusteissa voidaan kuvata, millä mahdollisilla muilla menetelmillä ammattitaidon osoittamista voidaan täydentää.

Ammattitaitovaatimus
Ammattitaitovaatimukset kuvaavat tutkinnon osassa vaadittavan osaamisen. Ammattitaitovaatimukset kuvaavat, mitä tutkinnon suorittajan tulee osata kyseistä tutkintoa suorittaessaan. Ammattitaitovaatimuksia on aina tutkinnon osassa useampi kuin yksi. Ammattitaitovaatimukset laaditaan siten, että niistä muodostuu aito työprosessi tai tehtäväkokonaisuus kyseisessä tutkinnon osassa.

Ammattitutkinto
Ammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattiosaamista, joka on perustutkintoa syvempää tai kohdistuu rajatumpiin työtehtäviin.

Ammattitutkintostipendi
Ammattitutkintostipendi on Koulutusrahaston myöntämä stipendi, joka myönnetään tietyin edellytyksin näyttötutkintona suoritetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneelle henkilölle. Lisätietoja osoitteesta koulutusrahasto.fi.

Arvioija
Arvioinnin toteuttavat näyttötutkinnon järjestäjän nimeämät arvioijat, jotka edustavat työnantajia, työntekijöitä ja opetusalaa ja joilla on riittävä suoritettavaan tutkintoon liittyvä ammattitaito ja riittävä perehtyneisyys arviointiin ja suoritettavan tutkinnon perusteisiin. Jos tutkintosuoritus liittyy alaan, jolla toimitaan tyypillisesti itsenäisenä ammatinharjoittajana, voi itsenäisten ammatinharjoittajien edustaja korvata työnantaja- tai työntekijäarvioijan. Jos suoritettava tutkinto tai tutkinnon osa liittyy alaan, jolla työntekijäedustus ei ole mahdollinen, arvioijat edustavat työnantajia tai itsenäisiä ammatinharjoittajia ja opetusalaa. Vähintään yhden arvioijista tulee olla suorittanut näyttötutkintomestarikoulutuksen.

Arvioinnin kohteet (ammatillisten perustutkintojen perusteissa)
Arvioinnin kohteilla ilmaistaan ne osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota. Arvioinnin kohteet on kuvattu työprosessin, ‑välineiden, -menetelmien ja materiaalien sekä työn perustana olevan tiedon ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallintana.

Arviointikriteerit (ammatillisten perustutkintojen perusteissa)
Arviointikriteerit määrittävät osaamisen tason kunkin ammattitaitovaatimuksen osalta tasolla kiitettävä (K3), hyvä (H2) ja tyydyttävä (T1).

Arviointiaineisto
Näyttötutkinnoissa tutkinnon osittain koottu kirjallinen ja tarvittaessa myös digitaalinen aineisto, joka koostuu tutkintosuoritusten kattavista arvioinneista. Lisäksi arviointiaineistoon liitetään tarvittaessa 1) tutkinnon suorittajan laatimat ja arvioidut asiakirjat, jotka on mainittu tutkinnon perusteissa, 22) kopiot erillispätevyyksien suorittamista koskevista todistuksista, mikäli niitä edellytetään tutkinnon perusteissa ja 3) tutkintosuorituksia täydentävät dokumentit tilanteessa, jossa käytännön työtehtävät eivät kata kaikkia tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia.

Arviointikokous
Kokous, jossa arvioijat päättävät arvioinnista yhdessä tutkinnon osittain.

Arviointipäätös
Arvioijat päättävät arvioinnista yhdessä tutkinnon osittain.

Erikoisammattitutkinto
Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattiosaamista, joka on syvällistä ammatinhallintaa tai monialaista osaamista.

Erityistä tukea tarvitseva tutkinnon suorittaja
Henkilö, jolla on vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn perusteella todettu tarve saada erityisiä opetus- ja opiskelijahuollon palveluita.

Henkilökohtaistaminen
Henkilökohtaistamisella tarkoitetaan ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa koulutuksen järjestäjälle tai tietyissä tapauksissa näyttötutkinnon järjestäjälle säädettyä tehtävää. Koulutuksen järjestäjä tai näyttötutkinnon järjestäjä vastaa näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta sekä näihin liittyvästä ohjauksesta.

Henkilökohtaistamista koskeva asiakirja
Ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2015) mukainen asiakirja, johon dokumentoidaan näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen.

Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma
Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa (630/1998, 20 §) määritelty asiakirja, jonka koulutuksen järjestäjä laatii erityistä tukea tarvitseville oppisopimusopiskelijoille tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamiseksi.

Henkilökohtainen opiskeluohjelma
Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa asetuksessa (811/1998, 6 §) määritelty asiakirja, jonka koulutuksen järjestäjä laatii yhdessä opiskelijan ja työnantajan kanssa siten, että se on liitettävissä oppisopimukseen sopimusta hyväksyttäessä. Näyttötutkinnoissa se kattaa näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisen.

Hyväksytyn suorituksen kriteerit (ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteissa)
Hyväksytyn suorituksen kriteerit määrittävät ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa hyväksyttävän tutkintosuorituksen tason.

Kolmikanta
Kolmikantainen edustus näyttötutkintojärjestelmässä tarkoittaa työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustusta näyttötutkintoprosessin eri vaiheiden toteutuksessa sekä edustusta tutkintotoimikunnassa ja koulutustoimikunnissa. Kolmikantaan voi kuulua myös itsenäisiä ammatinharjoittajia, mikäli se on alalle tyypillistä.

Koulutuksen järjestäjä
Kunta, kuntayhtymä, valtion liikelaitos ja rekisteröity yhteisö tai säätiö, jolla on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä lupa ammatillisen peruskoulutuksen (L 630/1998, 8 §) ja/tai ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen (L 631/1998, 4 §) järjestämiseen.

Koulutustoimikunta
Ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen asiantuntijaelin, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa seuraamaan, arvioimaan ja ennakoimaan koulutuksen ja työelämässä tarvittavan osaamisen kehitystä.

Kunniakirja
Näyttötutkinnon järjestäjän Opetushallituksesta tilaama kunniakirja näyttötutkinnon suorittaneelle.

Näyttötutkinnon järjestäjä
Koulutuksen järjestäjä tai muu yhteisö tai säätiö, joka on solminut tutkintotoimikunnan kanssa tiettyä näyttötutkintoa ja näyttötutkintoja koskevan näyttötutkintojen järjestämissopimuksen.

Näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma
Näyttötutkinnon järjestäjän laatima suunnitelma näyttötutkintotilaisuuksien järjestämisestä.

Näyttötutkinto
Näyttötutkinto on ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu ammattitaidon hankkimistavasta riippumaton ammatillinen perustutkinto ja ammatti- tai erikoisammattitutkinto. Näyttötutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista. Tutkintoon tai siihen sisältyvään osaamisalaan sisältyy vähintään yksi pakollinen tutkinnon osa ja vähintään yksi valinnainen tutkinnon osa. Tutkinnon perusteissa määritelty ammattitaito osoitetaan tutkintotilaisuuksissa. Näyttötutkinto antaa kelpoisuuden korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin ja yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin.

Näyttötutkintoaineisto
Tutkintotoimikuntien, näyttötutkinnon järjestäjien, koulutuksen järjestäjien tai ALVAR Ammattitutkintojen laadunvarmistuksen laatimia aineistoja, jotka voivat sisältää mm. tutkinnon suorittajan ja arvioijan ohjeita, arviointilomakkeita ja ohjeita ammattitaidon osoittamiseen. Tutkintotoimikunnat päättävät näyttötutkintoaineistojen käytöstä.

Näyttötutkintojen järjestämissopimus
Tutkintotoimikunnan tekemä sopimus koulutuksen järjestäjän tai muun yhteisön tai säätiön kanssa näyttötutkinnon järjestämisestä.

Näyttötutkintojen suoritusrekisteri
Näyttötutkintojen suoritusrekisteri on tutkintotoimikuntien käsittelemien näyttötutkinnon suorittamiseen liittyvien henkilötietojen rekisteri. Rekisteriin tallennettavista tiedoista säädetään ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998, muutos 507/2016) 18 a §:ssä.

Näyttötutkintomestari
Näyttötutkintomestari on Opetushallituksen päättämän näyttötutkintomestarin koulutusohjelman suorittanut henkilö.

Näyttötutkintoon valmistava koulutus
Lähi-, etä- ja monimuoto-opetuksena tai oppisopimuskoulutuksena järjestetty koulutus, jonka aikana tutkinnon suorittaja hankkii valmiudet suorittaa näyttötutkintoon tai tutkinnon osaan liittyvät tutkintosuoritukset hyväksytysti.

Näyttötutkintosihteeristö
Opetushallituksen yhteydessä toimivan näyttötutkintosihteeristön tehtävänä on tukea tutkintotoimikuntia niiden lakisääteisissä. Lisäksi näyttötutkintosihteeristön tehtävänä on neuvoa ja ohjata näyttötutkinnon järjestäjiä.

Opintovalmiuksia parantavat opinnot
Osana näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta voidaan järjestää opintoja, joiden tarkoituksena on mahdollistaa näyttötutkinnon tai sen osan suorittaminen ja näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuminen niissä tapauksissa, joissa opiskelijalla ei ole riittäviä opiskeluvalmiuksia. Opiskeluvalmiuksia parantavat opinnot voivat päätoimisina kestää enintään kuuden kuukauden ajan. Koulutuksen järjestäjä päättää opiskeluvalmiuksia parantavien opintojen järjestämisestä ja sisällöstä.

Oppimisen arviointi
Opiskelijan oppimisen arviointia toteutetaan näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa, jossa opiskelijalle annetaan suullista ja kirjallista palautetta. Oppimisen arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin.

Oppisopimuskoulutus
Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävää koulutusta, jota täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Oppisopimuskoulutus perustuu opiskelijan ja työnantajan välillä tehtyyn kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen (oppisopimus) ja edellyttää työnantajan ja koulutuksen järjestäjän sopimusta oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä.

Osaamisala
Tutkinnon perusteet voivat jakaantua kahteen tai useampaan osaamisalaan, jotka muodostuvat yhdestä tai useammasta pakollisesta ja valinnaisesta tutkinnon osasta. Tutkinto voi sisältää osaamisaloja, jos se on tutkinnon muodostumisen selkeyden tai työelämän kannalta tarpeen.

Osaamisen arviointi
Tutkinnon suorittajan osaamista arvioidaan tutkintotilaisuuden aikana, jolloin arvioija vertaa tutkinnon suorittajan osaamista näyttötutkinnon perusteissa määrättyyn osaamiseen.

Osaamisen arvioinnin kriteeri
Osaamisen arvioinnin kriteerit määrittävät sen, millä tasolla tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset tulee osata. Ammatillisten perustutkintojen kriteerit laaditaan kolmelle tasolle: kiitettävä K3, hyvä H2 ja tyydyttävä T1. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa kriteerit laaditaan siten, että ne määrittävät hyväksytyn suorituksen rajan. Osaamisen arvioinnin kriteerit voivat sisältää määrällisen tai laadullisen kuvauksen, täsmentää ja tarkentaa ammattitaitovaatimusta sekä kuvata, millaiseen tietoon osaaminen perustuu.

Osaamisen osoittaminen
Tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa näyttötutkinnon perusteiden ammattitaidon osoittamistapojen mukaisesti tutkintotilaisuudessa. Osaaminen osoitetaan pääsääntöisesti käytännön työtehtävissä. Tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistamisessa voidaan sopia täydentävistä ammattitaidon osoittamistavoista.

Osaamisen tunnistaminen
Menettely, jossa näyttötutkintoon hakeutuvan henkilön aiemmin hankkima ja osoittama osaaminen tunnistetaan alalle soveltuvin menetelmin näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen henkilökohtaistamisessa.

Osaamisen tunnustaminen
Arvioijien tekemä päätös tutkinnon suorittajan aiemmin osoittaman osaamisen tunnustamisesta. Osaamisen tunnustamisessa noudatetaan samoja periaatteita kuin osaamisen arvioinnissa ja arvioinnin oikaisemisessa.

Pysyvä asiantuntija
Henkilö, jonka Opetushallitus on nimittänyt tutkintotoimikuntaan vahvistamaan toimikunnan asiantuntemusta. Pysyvällä asiantuntijalla on tutkintotoimikunnan kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta hän ei osallistu päätöksentekoon.

Todistus tutkinnon osan suorittamisesta
Tutkintotoimikunnan antama todistus ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tutkinnon osan tai osien suorittamisesta.

Todistus muusta ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisesta ammatillisesta lisäkoulutuksesta
Koulutuksen järjestäjä tai muu koulutuksen järjestänyt organisaatio antaa todistuksen opiskelijalle koulutuksen päättyessä. Se sisältää tietoja koulutuksen sisällöstä ja kestosta.

Todistus näyttötutkintoihin valmistavasta koulutuksesta
Koulutuksen järjestäjä tai muu koulutuksen järjestänyt organisaatio antaa todistuksen opiskelijalle koulutuksen päättyessä. Se sisältää tietoja koulutuksen sisällöstä ja kestosta.

Tutkinnon osa
Tutkinnon osa muodostaa selkeän itsenäisen työprosessin tai tehtäväkokonaisuuden. Tutkinnon osa on itsenäisesti arvioitava kokonaisuus, vaikka ammattitaito tai osaaminen osoitettaisiin jonkin toisen tutkinnon osan yhteydessä. Tutkinnon osien mukainen ammattitaito tai osaaminen osoitetaan aidoissa työelämätilanteissa.

Tutkinnon perusteet
Opetushallituksen antama määräys, jossa määritellään tutkintonimikkeet, tutkinnon muodostuminen pakollisista ja valinnaisista tutkinnon osista, tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja osaamisen arviointi (Perustutkinnon perusteet näyttötutkintona).

Opetushallituksen antama määräys, jossa määrätään ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osaamisalat, tutkintonimikkeet, tutkinnon muodostuminen pakollisista ja valinnaisista tutkinnon osista, tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja osaamisen arviointi (Ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon perusteet).

Tutkinnon suorittaja
Näyttötutkintoa tai tutkinnon osaa suorittava henkilö.

Tutkinto
Ammatillinen tutkinto on yhdelle tai useammalle osaamisalalle suunnattu osaamiskokonaisuus. Ammatillisen tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet perustuvat työelämän tarpeisiin.

Tutkintomaksu
Näyttötutkintoon osallistuvalta tutkintoon ilmoittautumisen yhteydessä perittävä tutkintokohtainen maksu. Vuonna 2016 tutkintomaksu on 58 euroa. Näyttötutkinnon järjestäjä tilittää tutkintomaksut Opetushallitukselle.

Tutkintorakenne
Opetus- ja kulttuuriministeriön antama asetus ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteesta. Asetuksessa säädetään ammatillisista perustutkinnoista ja niiden osaamisaloista, ammattitutkinnoista ja erikoisammattitutkinnoista sekä tutkintojen sijoittumisesta koulutusaloittain.

Tutkintosuoritus
Tutkinnon suorittajan tutkintotilaisuudessa antama osoitus tutkinnon perusteissa vaadittavasta ammattitaidosta.

Tutkintotilaisuus
Tapahtuma tai tilanne, jossa näyttötutkinnon suorittaja osoittaa tutkinnon perusteissa vaadittavan ammattitaidon tutkinnon osittain.

Tutkintotodistus
Tutkintotoimikunnan antama todistus ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittamisesta. Näyttötutkinnon järjestäjä vastaa allekirjoitettujen tutkintotodistusten kopioiden pysyvästä säilyttämisestä.

Tutkintotoimikunta
Tutkintotoimikunta on Opetushallituksen asettama työnantajia, työntekijöitä, opetusalaa ja itsenäisiä ammatinharjoittajia edustava luottamuselin. Tutkintotoimikuntien tehtäviin kuuluu mm. sopia näyttötutkintojen järjestämisestä, antaa tutkintotodistukset sekä kehittää näyttötutkintojärjestelmää ja näyttötutkintoja.

Työssä oppiminen
Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettyä koulutusta, josta sovitaan tutkinnon perusteiden mukaisesti tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisessa.

Työpaikkaohjaaja
Työpaikalla opiskelijan vastuulliseksi ohjaajaksi nimetty henkilö, joka on ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevä tähän tehtävään ja joka arvioi opiskelijan oppimista ja osaamista.

Työpaikkakouluttaja
Henkilö, joka työpaikalla kouluttaa opiskelijaa ammatilliseen perustutkintoon johtavassa oppisopimuskoulutuksessa tai näyttötutkintoon valmistavassa oppisopimuskoulutuksessa. Työpaikkakouluttaja on ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevä tähän tehtävään, ja hän arvioi opiskelijan tai tutkinnon suorittajan oppimista ja osaamista.

Nayttotutkinnot.fi -portaalia ylläpitää Ammattitutkintoaineiston laadunvarmistus ALVAR © 2017