Rahoitusmahdollisuudet

Tutkintojen järjestämisen rahoitus ja perittävät maksut

Ammatillisen lisäkoulutus

Jos näyttötutkinnon järjestäjällä on ammatillisesta aikuiskoulutuksesta säädetyn lain nojalla annettu opetus- ja kulttuuriministeriön lupa koulutuksen järjestämiseen (koulutuksen järjestäjä), näyttötutkinnon järjestäjä saa näyttötutkintojen järjestämisen kustannuksiin valtionosuutta. Kun näyttötutkinto järjestetään näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen yhteydessä, valtionosuusrahoitus koskee sekä koulutuksesta että näyttötutkinnon järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia.

Ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa opiskelijalta voidaan periä kohtuullinen opiskelumaksu. Maksulla katetaan osa näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen ja näyttötutkinnon järjestämisen kustannuksista. Jos näyttötutkinnon järjestäjä, jolla on ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998, 4 §) mukainen koulutuksen järjestämislupa, järjestää perus-, ammatti- tai erikoisammatti tutkintoja ilman valmistavaa koulutusta, se saa tähän tarkoitukseen valtionosuusrahoitusta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun asetuksen 30 §:n mukaisesti. Näyttötutkinnon osan suorittaminen ilman valmistavaa koulutusta vastaa rahoitusta määrättäessä 8 % täydestä opiskelijatyövuodesta.

Ne näyttötutkinnon järjestäjät, jotka eivät saa näyttötutkintojen järjestämiseen valtionosuutta, voivat hakea siihen avustusta jälkikäteen Opetushallitukselta (L1705/2009, 46 §).Ilman valmistavaa koulutusta ammatti- tai erikoisammattitutkintoon osallistuvilta henkilöiltä tutkinnon järjestäjä voi periä kohtuullisen maksun tutkinnon järjestämisestä. Näyttötutkinnon järjestäjä ja tutkintotoimikunta sopivat maksun suuruudesta ja kohtuullisuudesta näyttötutkintojen järjestämissopimuksessa. Jos henkilö tulee suorittamaan ammatillista perustutkintoa näyttötutkintona ilman valmistavaan koulutukseen osallistumista, ei häneltä voida periä tutkintomaksua lukuun ottamatta muita maksuja. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun asetuksen 30 §:n mukainen rahoitus kattaa tässä tapauksessa kaikki näyttötutkintojen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset.


Oppisopimuskoulutus
Oppisopimuskoulutuksena voidaan järjestää ammatillista peruskoulutusta ja ammatillista lisäkoulutusta. Em. ammatillinen lisäkoulutus voi olla joko ammatti- tai erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tai muuta ammatillista lisäkoulutusta. Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän muun ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus on pienempi. Opetus- ja kulttuuriministeriön linjauksen mukaan oppisopimuskoulutuksena järjestettäväksi muuksi ammatilliseksi lisäkoulutukseksi lasketaan myös oppisopimuskoulutus, joka tähtää vain tutkinnon osan tai osien suorittamiseen.


Tuloksellisuusrahoitus
Vuonna 2010 otettiin käyttöön tuloksellisuusrahoitus oppilaitosmuotoisessa ja oppisopimusmuotoisessa ammatillisessa lisäkoulutuksessa. Rahoituksen perusteena ovat suoritetut ammatti- ja erikoisammattitutkinnot. Tuloksellisuuden perusteella jaettavan rahoituksen osuus on enintään 3 prosenttia lisäkoulutuksen laskennallisista valtionosuuksista. Ammatillisissa perustutkinnoissa tuloksellisuus on osa ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnan määräytymisperustetta. Yksikköhintaa porrastetaan toiminnan tuloksellisuuden perusteella. Tuloksellisuuden laskennan perusteena käytetään koulutuksen järjestäjälle laskettua tulosindeksiä. Tuloksellisuuden perusteella määräytyvä osuus on enintään kolme prosenttia ammatillisen peruskoulutuksen valtakunnallisista kokonaiskustannuksista.


Työvoimakoulutus
Työvoimakoulutus on työ- ja elinkeinohallinnon rahoittamaa koulutusta, joka on opiskelijoille maksutonta. Koulutuksen sisältö vastaa yleensä muun aikuiskoulutuksen, esimerkiksi omaehtoisen aikuiskoulutuksen, opetussisältöjä. Usein koulutus on näyttötutkintoon tai sen osaan tähtäävää. Työvoimakoulutuksen tavoitteena on antaa koulutusta, joka parantaa työhön sijoittumisedellytyksiä. Siksi se on monipuolista ja käytännönläheistä ja siihen sisältyy useimmiten työssä oppimista.


Muu rahoitus
Näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta ja tutkintojen järjestämistä rahoittavat myös yksittäiset työnantajat tai itse tutkinnon suorittajat.


Tutkintotoimikuntien rahoitus – tutkintomaksut
Tutkintotoimikuntien toiminnasta aiheutuvat kustannukset katetaan näyttötutkintoon osallistuvilta perittävillä tutkintomaksuilla. Tutkintomaksun suuruudesta päättää opetus- ja kulttuuriministeriö (vuonna 2014 maksu on 58 €). Tutkintomaksu on tutkintokohtainen. Jos tutkinnon suorittaja suorittaa valinnaisena tutkinnon osana ammatillisissa perustutkinnoissa, ammattitutkinnoissa tai erikoisammattitutkinnoissa tutkinnon osan toisesta näyttötutkinnosta, ei hänen tarvitse maksaa toista tutkintomaksua. Jos tutkinnon suorittaja suorittaa samassa ammatillisessa perustutkinnossa ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävän tutkinnon osan (perustutkintoa laajentavan tutkinnon osan), tällöin aiemmin maksettu tutkintomaksu kattaa myös tämän tutkinnon osan.


Tutkintomaksujen tilitys
Tutkinnon järjestäjä perii tutkintomaksun näyttötutkintoon ilmoittautumisen yhteydessä ja tilittää maksut Opetushallitukselle. Opetushallitus on antanut näyttötutkintojen tutkintomaksujen tilittämisestä määräyksen (OPH 6/011/2011). Määräys sekä tilitysten ilmoittamiseen käytettävä lomake ohjeineen ovat saatavissa osoitteesta www.oph.fi kohdasta nayttotutkinnot > määräykset, ohjeet ja lomakkeet.

Nayttotutkinnot.fi -portaalia ylläpitää Ammattitutkintoaineiston laadunvarmistus ALVAR © 2017